Hofsteden kulttuurien vertailu

Culture´s Consequences:

International Differences in Work-Related Values (1980)

Psykologi Geert Hofstede tutki 1960- ja 1970-luvuilla, miten kansalliset kulttuurit vaikuttavat ihmisten ajatteluun, tuntemiseen, käyttäytymiseen ja työpaikan arvoihin eri maissa. Hän teki IBM:llä töissä ollessaan sen työntekijöille työhön ja ihmissuhteisiin liittyvän laajan kansainvälisen kyselyn. Kyselyaineiston perusteella Hofstede laati 40 valtiota sisältävän vertailun, joka julkaistiin vuonna 1981. Hofsteden ensimmäisessä mallissa oli neljä pääulottuvuutta, joiden perusteella kulttuurieroja käsiteltiin:

  • Individualismi (vs. kollektivismi) (perheissä, työpaikoilla, yhteiskunnassa ilmenevä itsenäisyys tai yhteisöllisyys, ajattelutapana minä vai me)
  • Valtaetäisyys (power distance) (suhtautuminen ihmisten eriarvoisuuteen vs. samanarvoisuuteen, hierarkia vs. tasa-arvo, valtaero)
  • Epävarmuuden välttäminen (uncertainty avoidance) (vs. epävarmuuden hyväksyminen)
  • Maskuliinisuus (vs. feminiinisyys) viittaa ”koviin” tai ”pehmeisiin” emotionaalisiin rooleihin

Hofstede julkaisi kirjasta toisen, uudelleenkirjoitetun ja laajennetun, 50 valtiota sisältävän painoksen vuonna 2001: ”Culture´s Consequences: Comparing Values, Behaviors, Institutions and Organizations Across Nations”. Tässä kirjassa on mukana myös viides kulttuurin ulottuvuus (dimension of culture)

  • Aikaorientaatio (tavoitteissa pitkä aikaväli – lyhyt aikaväli).

Aineiston perusteella maiden eroja selitti parhaiten 1) valtaetäisyydet ja 2) kulttuurin individualistisuus tai kollektiivisuus. Nämä myös liittyivät yhteen lähes aina (ks. indeksien yhdistäminen sivulla 217 Hofsteden vuoden 2001 teoksessa). Individualistisissa kulttuureissa valtaerot olivat pienempiä kuin kollektiivisissa kulttuureissa.

USA, Iso-Britannia ja Australia saivat individualismissa suurimmat arvot. Valtaetäisyydet tai valtaerot olivat suuret esimerkiksi Meksikossa ja Intiassa sekä Euroopassa Ranskassa ja Belgiassa.

Pohjoismaita kuvaa individualistinen kulttuuri, jossa valtaetäisyys on vähäinen. Hofsteden tutkimuksen mukaan Suomessa

  • Valtaetäisyys: Valtaetäisyydet ihmisten kesken ovat pienet. Ihmiset arvostavat itsenäisyyttä ja kaikille tasa-arvoisia oikeuksia. Työyhteisössä hierarkia hyväksytään käytännön syistä, kun sitä tarvitaan (for convenience only). Esimiehet luottavat tiimin jäsenten kokemukseen. Kontrollista ei pidetä. Suhtautuminen esimiehiin oli epämuodollista.
  • Individualismi: Suomi on individualistinen yhteiskunta. Ihmisten odotetaan pitävän huolta vain itsestään ja perheestään. Työyhteisössä rekrytoinnin ja urakehityksen odotettiin perustuvan vain ansioihin (merits).
  • Mikä motivoi ihmisiä? Asteikossa halu olla paras (maskuliininen) tai pitäminen  tekemisestään (feminiininen). Suomi oli enemmän feminiininen. Työelämältä odotetaan tasa-arvoisuutta, solidaarisuutta ja laatua. Joustavuutta ja vapaa-aikaa arvostetaan. Statusta ei näytetä. Ristiriitoja ratkotaan neuvotellen ja kompromisseilla.
  • Lisätietoa kuudennesta ulottuvuudesta ja uusimmista teoksista sekä Suomea koskevat arvioinnit myös webistä: geert-hofstede.com
  • Kansainvälinen arvokyselylomake (Value Survey Module VSM 08) löytyy Hofsteden sivuilta suomennettuna (ks. teos Cultures & Organizations, 3. painos 2010)

*

Advertisements